Heidi Sukari

Aloitin nykyisessä työssäni tammikuussa 2020, jolloin Original Sokos Hotel Kupittaa oli vielä rakennusvaiheessa. Äärettömän mielenkiintoinen vaihe työurallani oli se, että pääsin mukaan jo hotellin nostovaiheeseen.  Projektijohtaminen ja uudet haasteet olivat pyörineet mielessäni jo pitkään ja olin parhaani mukaan ottanut asioista itsenäisesti selvää, jotta olisin mahdollisimman hyvin valmistautunut, jos minut valittaisiin uuteen pestiin.

Ja niin siinä sitten kävi, että 15 vuotta Turun Osuuskaupalla ravintoloiden ja kahvilamaailmojen puolella työskenneltyäni, pitkäaikainen haaveeni kävisi toteen. Minusta tulisi hotellipäällikkö.

MaRa-alan projektityökalu Päivikki, tuo monen projektin läpikäynyt, usean sivun ja noin 200:n rivin Excel-taulukko, oli osana jokaista päivää ennen hotellin avausta. Päivikissä pidetään luetteloa kaikista mahdollisista asioista, joita pitää saada valmiiksi ja hankituksi ennen avausta. Tärkeimpänä oli tietysti henkilökunnan rekrytointi ja haastattelujen allakointi. Kysymyksiä heräsi matkan varrella, riittääkö tämä henkilökuntamäärä ja toimiikohan tämä tiimi loisteliaasti yhdessä? Entä vaadittavat koulutukset? Onhan Maijalla hygieniapassi? Loistavan tiiminhän me sitten lopulta saimme kuitenkin kasaan yhdessä HR:n ja esimiestiimimme kanssa!

Ravintolapäällikkönä ehdin noin 10 vuoden aikana haastatella aika montaa työnhakijaa. Olen ehtinyt työskennellä nopeasti laskettuna yli viidessätoista Turun Osuuskaupan kahvilassa/ravintolassa tämänhetkisen urani aikana. Ensin tarjoilijana, sitten vuoropäällikkönä ja ravintolapäällikkönä. Turun Osuuskaupalla olen suorittanut Jollaksessa pienempiä valmennuksia sekä hotelli-, ravintola-, ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinnon. Koen, että valmiuteni hypätä epämukavuusalueelle on vienyt minua eteenpäin ja mahdollistanut monet uudet haasteet ja uusien asioiden oppimisen.

Nyt oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun pääsin mukaan näin isoon projektiin ihan alusta asti ja vielä uudessa roolissa!

Olen saanut useasti vastata kysymykseen: ”Miten olet uudessa työssäsi viihtynyt ja eroaako se paljon entisestä toimenkuvastasi?”

Ensimmäiseen kysymykseen vastaan ilolla: olen viihtynyt erittäin hyvin, ja toiseen: kyllä ja ei. Esimiestyöhän ei itsessään ole muuttunut. Olen aina ollut liikkeissäni nopea ja halunnut saada paljon aikaan, joten sekin sopii hyvin nykyiseen työhöni. Hotellimaailmassa suurin ero ravintolassa toimimiseen on ollut se, että nykyään toimin paljon enemmän myös kiinteistöön liittyvien asioiden ympärillä.

Hotellipäällikkö tuntee talon kuin omat taskunsa, pitää kirjaa jokaisesta avaimesta, on yhteyshenkilönä, kun jokin ovi ei aukeakaan (yleensä käyn korjaamassa asian itse ?) sekä huolehtii että kiinteistön sisällä sekä ulkoalueilla kaikki on turvallista. Jos aiemmin työpäiväni kului miehityksen viilauksessa ja erilaisissa asioissa ruoka- ja juomatuotteiden ympärillä, on painopiste nyt selkeästi koko hotellikokonaisuudessa ja vahvasti kiinteistöpuolella, projektien eteenpäin viemisessä ja kehitystyössä.

Meillä Kupittaalla digitaalisuuden ja vastuullisuuden kehittäminen ovat joka päivä mukana arjessa, sillä meillä on vahva visio: olla vastuullisin hotelli niin ympäristön, yhdenvertaisuuden kuin henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen osalta.

Henkilöstöjohtaminen, asioiden hoitaminen ja eteenpäinvieminen. Ja sitten ne maalit, kuten itse niitä kutsun, kun asiat saadaan vietyä loppuun saakka yhdessä koko tiimin kanssa, ovat tässä työssä parasta.

Kirjoittaja on 32-vuotias kolmen lapsen äiti ja hotellipäällikkö, joka harrastaa laulamista ja lenkkeilyä ja viihtyy vapaa-ajallaan kotona perheen kanssa ulkoillen.