Anna Räihä

Hävikistä puhuttaessa mieleen tulee varmaankin ensimmäisenä yli jäävä ruoka. Maapallon monissa kolkissa ravintoa ei riitä tasapuolisesti kaikille, toisissa taas ruokaa on pois heitettäväksi asti. Mitä muuta hävikki on kuin biojätettä? Se on tuotanto-, kuljetus- ja varastointiprosessin tulos, joka ei määräajassa kohtaa vastaanottajaa. Se on ylimääräistä työtä alkutuottajille, logistiikkatoimijoille ja myymälöille, lopun viimein jätehuollolle. Samalla se aiheuttaa kuluja muun muassa turhina lämmitys-, jäähdytys-, valaistus-, polttoaine- ja henkilöstökustannuksina, sekä tuottaa päästöjä prosessin monessa eri vaiheessa. Hävikkiin jääville tuotteille valmistetaan pakkausmateriaalit turhaan ja niiden osalta markkinointikin on tyhjää panostusta.

Hävikkiä syntyy kaiken tavarantuotannon joka vaiheessa, ei pelkästään myymälöissä. Alkutuottajalle tulee epäkuranttia tuotetta, pakkausvaiheessa jotain menee pieleen, kuljetuksessa tai varastoinnissa tavaraa särkyy, myymälässä vanhenee, kotitalouksissa jää kuitenkin käyttämättä. Joka kantilta katsoen hävikki on siis huono juttu. Mitä hävikille voidaan tehdä? Tärkeimpänä toimenpiteenä myymälät pyrkivät kuuntelemaan asiakkaita aina vain herkemmällä korvalla, jotta myyntiin saadaan sellaisia tuotteita, joita asiakkaat tarvitsevat ja haluavat ostaa. Hävikkiä ei voida lähteä torjumaan rajaamalla liikaa valikoimaa, sillä käytännössä sitä syntyy kuitenkin aina, oli tuotteita myynnissä sitten viisi tai sata erilaista. Monenlaiset kuluttajatutkimukset ja myymälöistä syntyvän datan tarkkailu ohjaavat valikoimien muodostusta, joka räätälöidään joka myymälälle erikseen.

Myymälän tilausjärjestelmät automatisoituvat harppauksittain. Nykyään käytössä olevat systeemit pystyvät analysoimaan jo monenlaista muuttujaa, mitkä otetaan tilaamisessa huomioon, jolloin myymälään saadaan aina optimaalisin määrä tavaraa kunakin päivänä. Automaattinen tilaus on jo yksittäisen henkilön tekemää tilaamista tarkempaa, mikä on iso tekijä hävikinhallinnassa. Myymälän henkilökunnan tehtävä onkin pitää tuotteiden saldoista hyvä huoli ja tarkastaa päiväyksiä. Oikea-aikainen alelaputtaminen auttaa poistamaan tuotteita, joissa päiväys on tulossa pian vastaan. Näin asiakas saa varsinkin ilta-ajan tupla-alennuksen aikaan vielä ihan käyttökelpoisia tuotteita edullisesti, eivätkä tuotteet jää vanhenemaan hävikiksi asti. Vastaavia automaattisia järjestelmiä käytetään myös logistiikassa ja varastoinnissa, mikä auttaa huolehtimaan varastoissa olevien tuotteiden saldoista sekä tuoreusjärjestyksestä. Kuljetuksia pyritään yhdistelemään ja varastoja sekä myymälöitä muutetaan jatkuvasti energiatehokkaammiksi käyttämällä esimerkiksi led-valaistusta sekä uusiutuvia energianlähteitä.

Meidän myymälässä, Loimaan Prismassa, hävikki on tarkassa syynissä ja jatkuva osa jokaisen työtä. Saapuva tavara tarkastetaan ja myyntiin päästetään vain oikein tulleet ja kurantit tuotteet. Jokainen tarkastaa tuotteiden saldoja, ja tarvittaessa reagoi vaikkapa alelaputtamalla vastaantuleviin päiväyksiin. Muita tuotteita kuin elintarvikkeita kampanjoidaan alennusmyynteihin. Automaattiseen tilausjärjestelmään luotetaan, ja mahdolliset henkilökunnan itse tekemät tilaukset pohjataan aikaisempiin myyntiraportteihin. Toimenpiteistä huolimatta päiväysvanhaksi menneet mutta vielä käyttökelpoiset tuotteet pyritään lahjoittamaan ruoka-avun kautta tarvitseville. Vasta käyttökelvottomaksi päässyt tavara heitetään oikeasti pois, lajitellaan huolellisesti ja toimitetaan jatkojalostukseen. Niin sanottua kaatopaikkajätettä ei synny enää ollenkaan. Hävikki on kaikkine vaikutuksineen pohtimisen arvoinen asia, mistä hävikkiviikko osaltaan pyrkii meitä muistuttamaan. Kodin ruokaostoksiakin kannattaa suunnitella ennalta, ja toisaalta myös hyödyntää alelaputettuja tuotteita. Hävikin konkreettisin seuraus on nimittäin turha rahanmeno, niin asiakkaalle kuin ketjun joka vaiheessa. Hyvää hävikkiviikkoa!

Kirjoittaja on myyjä, joka rakastaa rekkoja.