Kassaosaston kuopus


7.9.2020

Senni Mäki

Mielekäs. Opettavainen. Hauska. Sellainen oli minun kesätyökokemukseni lyhyesti ja ytimekkäästi kolmeen sanaan tiivistettynä. Olin kesätyöntekijänä kolmisen kuukautta Länsikeskuksen Prismassa, Turussa. Kuulostaa varmaan kliseiseltä, mutta parempaa kesätyöpaikkaa en olisi voinut odottaa. Erityisen mieluisan tästä kesätyöstä tekivät loistava kassatiimi ja Länkkärin asiakaskunta.

Olin varautunut siihen, että tulisin mahdollisesti jäämään kesätyöntekijänä ulkopuoliseksi muusta työporukasta, mutta yllätyin aidosti, kun minut otettiin selkeästi osaksi kassatiimiä ja sain nauttia kesästä täysillä tutustuen työn lomassa moniin mahtaviin tyyppeihin, jotka eivät todennäköisesti olisi tulleet elämässä vastaan ilman tätä kesätyömahdollisuutta. Työyhteisön mukavuus ei rajoittunut pelkästään Länsikeskuksen Prismaan, sillä tein kesän aikana muutamat lisävuorot sekä Piispanristin että Itäharjun Prismassa, ja sain huomata, että myös siellä on yhtä vastaanottavaista väkeä töissä.

Perehdytys työhön oli omalla kohdallani todella onnistunut: sain rauhassa opetella toisen työntekijän kanssa kaikki pienetkin asiat ennen kuin lopulta avasimme kassan ja pääsin tekemään työtä käytännössä. Parasta oli se, kuinka paljon kaikki  minua perehdyttäneet työntekijät jaksoivat tsempata ja kehua ensimmäisten työvuorojen aikana. Ja vaikka olin kassaosaston kuopus, kesän edetessä sain myös vastuuta: koin suurena luottamuksen osoituksena esimerkiksi sen, että sain useampaan otteeseen olla viimeisenä iltavuorossa, mikä tuntui minulle isolta asialta, vaikka pidempään työskennelleille se olikin ehkä ”tavallista ja helppoa hommaa”.

Vaikka onnistuin sekoilemaan kassani kanssa useasti, tiputtamaan kassapohjan kolikoineen päivineen lattialle, suihkuttamaan olutta ylleni yksikkömme kiireisimmällä kassalla, unohtelemaan milloin mihinkin muun muassa arpakaapin avaimia ja omaa vesipulloani sekä pesemään kassapleksit väärällä pesuaineella, työkaverit eivät koskaan jättäneet minua pulaan tai sättineet sen suuremmin vahingoista. Sitä arvostan suuresti koko tässä kesätyökokemuksessa: ihmisiä, jotka tekivät oloni hyväksi töissä. Silloin itse työkin tuntuu mukavalta, vaikka toki jo lähtökohtaisesti olin  innostunut asiakaspalvelutyön tekemisestä.

Kaiken muun hyvän lisäksi kesän aikana saadut mukavat asiakaspalautteet onnistumisista omassa työssäni olivat myös todella palkitsevia. On ihanaa kuulla, että onnistuu työssään. Kesän aikana opin työkavereilta ja asiakaskunnalta saamani palautteen myötä olemaan ylpeä itsestäni. Opin myös, miten tärkeää työtä kassalla istuminen oikeasti on, vaikka harva sitä osaa arvostaa.

Hehkuttamani työyhteisön lämpö ja henkinen yhteys vaikuttavat merkittävästi itse työssä onnistumiseen. Kun sai nauraa omille toilailuilleen ja olla oma aito itsensä, oli kivaa istua kassalla seitsemän tuntia päivässä — toisinaan jopa seitsemän päivää putkeen — ja välittää positiivisuutta asiakkaille. Ylipäätään se, että näin korona-aikana sain kesätöitä, oli minulle suuri yllätys, mutta vielä enemmän yllätyin siitä, miten kiva kesäni oli. Työntäyteinen kesä ilman festareita olisi kuulostanut vuosi takaperin omiin korviini aivan karmealta kiroukselta, mutta nyt tiedän, että töissä voi olla myös hauskaa, kun työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen.

Kassaosaston kuopus kiittää ja kuittaa, iso kiitos Länkkärin kassatiimille elämäni tähän mennessä parhaasta kesätyökesästä.

 

Kirjoittaja on 18-vuotias opiskelija, joka nauttii elämästä vuodenajasta riippumatta ja rakastaa livemusiikkia sekä kahviloissa ja ravintoloissa höpöttelyä kavereiden kanssa hyvän ruoan parissa.