Tiedätkö mistä nimemme ”Rettika” on saanut alkunsa?
Kauppaneuvos P.C.Rettig rakennutti vuonna 1865 sataman ja sen matkustajien tarpeita varten Samppalinnan mäenrinteeseen ravintolapaviljongin. ”Rettika”, kuten rakennusta rakennuttajansa mukaan nimitettiin, sijoittui vielä tuolloin paljaana ja autiona olevan mäen alareunaan, Aurajoen välittömään läheisyyteen. Samaan kohtaan jokirannassa purjehtivat saaristo- ja rannikkolaivat, joiden matkustajia uusi, sveitsiläistyylinen rantapaviljonki palveli.
Kaupunginarkkitehti C.J. von Heideken suunnitteli alunperin tasaristisen, symmetrisen hirsirakennuksen, jonka puistonpuoleisia kulmia täydensivät taitteiset lisät. Vastapainona symmetrian säilyttämiseksi jokifasadin puolelle sijoitettiin samoja muotoja noudattava avonainen veranta, jolle nousivat kiviportaat. Huonetila ja keittiö keskittyivät keskelle sijoitetun yleisöpalvelutilan ”sveitzerin” ympärille.
Ravintolan tuotosta syntyi Samppalinnan rahasto, jonka säästöt oli alunperin tarkoitus käyttää Samppalinnan kaunistamiseen. Tuotto lienee kuitenkin ollut melko hyvä, koska rahastosta myönnettiin varoja rakennuksen taustalla kohoavan mäen ja jokirannan kaunistamiseen. Lisäksi varoilla tasoitettiin Kaskenkadun ja mäenrinteen välinen aukio. Itse ravintolaa täydennettiin rakentamalla 1900-luvun alussa (1905) musiikkipaviljonki ja ulkoilmaosasto.
