Kotimaiset pienpanimo-oluet nauttivat nyt suurta suosiota. Pienpanimoita on enemmän kuin koskaan aiemmin, ja uusia syntyy kiihtyvällä tahdilla.
Myös S-ryhmässä oluiden ystävien toiveisiin on vastattu laajentamalla pullo-olutvalikoimia sekä ottamalla hanamyyntiin pienpanimotuotteita. Hotelleista muun muassa Original Sokos Hotel Vantaa, Solo Sokos Hotel Torni Tampere ja Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone ovat saaneet omat pienpanimoiden tuottamat nimikko-oluensa. Vantaan ja Tornin oluet on tehnyt maailmallakin palkittu tamperelainen pienpanimo Pyynikin käsityöläispanimo, Lahden oma olut taas tulee Rekolan panimolta.
Vaikka pienpanimo-oluiden osuus oluen kokonaismyynnistä ei olekaan vielä suuri, Suomesta, muista Pohjoismaista ja Yhdysvalloista tulevat käsityöläisoluet ovat alkoholin ravintolamyynnissä ainoina tuoteryhminä kasvattaneet volyymiaan useana vuonna peräkkäin.
Rajattu saatavuus houkuttelee
Pienpanimo-oluissa houkuttelee niiden rajattu saatavuus ja käsityöläisyys. Taustalla on myös alkoholin kulutustottumuksen muuttuminen, uskoo ketjupäällikkö Miko Kamppuri SOK Matkailu- ja ravitsemisalan ketjuohjauksesta.
– Nykyisin kuluttajia kiinnostavat väkevien sijaan miedot juomat. Määrän sijasta arvostetaan laatua ja ravintolassa käydessä hyvästä tuotteesta ollaan valmiita myös maksamaan vähän enemmän, Kamppuri toteaa.
Etenkin oman kaupungin ja lähialueiden tuottamista oluista ollaan ylpeitä. Panimoilla on omia painotuksia, ja oluen maku voi olla riippuvainen myös panimomestarista.
– Toiset tekevät tietoisesti radikaaleja kokeiluja ja ovat kuin tiedemiehiä laboratorioissaan keitto- ja mäskikattiloiden äärellä, toiset taas pyrkivät tekemään valtaosalle sopivia tuotteita.
Molemmille on Kamppurin mukaan kysyntää: niin kutsutut olutgeekit haluavat maistella hyvinkin erikoisia makuyhdistelmiä, kun taas peruskuluttajalle riittää yleensä hieman turvallisempi ja vähemmän valtavirrasta poikkeava tuote.
– Hienoa kotimaisissa pienpanimoissa on juuri se, että tuotteita tehdään rohkeasti. Maut ja käytetyt raaka-aineet voivat olla myös paikallisia, esimerkiksi Satakunnassa käytetään sen maakuntakasvia tyrniä.
Kysy rohkeasti suosituksia
Trendikkäimpiä humalalajikkeita ovat tällä hetkellä niin kutsutut jenkkihumalalajikkeet, oluttyypeistä taas American Ja Indian Pale Alet, belgialaiset Saisonit sekä panimoista niin sanotut gypsypanimot, joilla ei ole omia valmistuslaitteita, vaan jotka tekevät rajattuja eriä eri valmistajien tiloissa.
Oluen valintaan Kamppuri kehottaa pyytämään rohkeasti suosituksia ravintolan henkilökunnalta. Jos on tottunut juomaan perus-lageria, seuraavaksi voi kokeilla esimerkiksi hieman vahvemmin humaloituja American lagereita.
Intohimoisesti oluita harrastava voi kysyä henkilökunnalta vaihtuvan valikoiman kausituotteita sekä rajattuja oluteriä.
Oluiden valintaa helpottamaan on valmisteilla myös Beer&You -olutkonsepti, jossa S-ryhmän ravintolan asiakkaalle kerrotaan, millainen olut sopii millekin ruoalle. Vääriä yhdistelmiä ei ole, mutta yleispäteviä suosituksia voidaan antaa. Jokaiselle ruoalle löytyy sopiva makupari, lupaa Kamppuri.
– Esimerkiksi nyt syksyllä ilmojen viiletessä maistuvat tuhdimmat eväät. Tummat lagerit sopivat lihaisille makkaroille, sillä niiden kevyt katkeruus leikkaa rasvaa ja makkaran raaka-aineiden maut nousevat näin paremmin esiin. Kyljyksien ja pihvien makuparina taas toimivat kuivat ja paahteiset porterit. Kannattaa rohkeasti kokeilla myös mahtavaa makuyhdistelmää: tuhtia suklaajälkiruokaa, kuten mutakakkua sekä stout -olutta, Kamppuri vinkkaa.
