Taavi Heikkilä: Suomeen tarvitaan palvelualojen tulevaisuusohjelma

SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä haluaa Suomeen palvelualojen toimintaedellytyksiä ja elinvoimaisuutta vahvistavan palvelualojen tulevaisuusohjelman. Pääjohtaja Heikkilä esitteli ehdotuksen tulevaisuusohjelmaksi SOK:n 110-vuotisjuhlaseminaarissa Jollaksessa.

Tulevaisuusohjelmassa yksityisistä palveluista ja kaupasta kehitettäisiin yhä vahvempi kivijalka Suomen kansantaloudelle vientivetoisen teollisuuden rinnalle. Ohjelmasta olisi sovittava jo tulevien minihallitusneuvotteluiden yhteydessä.

– Suomi tarvitsee nyt uutta kasvua ja elinvoimaa. Pelkkä viennin elpyminen ei riitä nostamaan Suomea takaisin riittävälle kasvu-uralle. Palvelualojen roolia työllistäjänä ja kotimarkkinoiden kasvun luojana tulee vahvistaa poistamalla kasvun esteitä määrätietoisella ja kokonaisvaltaisella palvelualojen tulevaisuusohjelmalla, Heikkilä vaatii.  

Kansantalous on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja esimerkiksi palkansaajien ostovoiman kehitys on hidastunut 2010 alkaen joka vuosi ja on valahtanut jo negatiiviseksi. Myös työttömyys on kääntynyt kasvuun.

– Palvelualojen ja kaupan tulevaisuuden näkymät ovat nyt ennätyksellisen heikot. Tarvitsemme määrätietoisia toimenpiteitä niin yrityksiltä kuin valtiolta, jotta talouden negatiivinen trendi saadaan kotimarkkinoilla käännettyä nousuun ja työpaikat säilytettyä, Taavi Heikkilä sanoo.

Kolmiosainen palvelualojen tulevaisuusohjelma

Palvelualueen tulevaisuusohjelma koostuisi kolmesta osasta: kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kasvua tukevasta verotuksesta, valinnanmahdollisuuksia ja yritysten kasvuedellytyksiä haittaavan sääntelyn vapauttamisesta sekä teknologian hyödyntämiselle suosiollisen toimintaympäristön luomisesta.

Heikkilä korostaa, että sääntelyä ei voi palastella ja tarkastella vain yhdestä näkökulmasta, vaan lainsäädäntöä ja talouden toimintaympäristöä on tarkasteltava kokonaisuutena. Työllisyysvaikutusten arvioinnin pitäisikin olla Heikkilän mukaan jatkossa entistä selkeämmin osa kaikkea lainsäädäntöä ja talouspolitiikkaa.

Suomen vähittäiskauppa on tällä hetkellä OECD-maiden neljänneksi tiukimmin säännelty, kun esimerkiksi Ruotsi on samassa vertailussa kaikkein vähiten säännelty.

Sääntelyn maailmanennätyksen tavoittelun asemasta meidän tulisi keskittyä luomaan edellytyksiä sille, että yrityksemme voivat kasvaa terveessä kilpailuympäristössä ja työllistää, Heikkilä sanoo.